tiistai 8. marraskuuta 2016

Boksi

Idea

Tehtävänanto oli laatikko. Tarkoitus oli pääasiassa opetella tekemään lohenpyrstö- eli sinkkaliitos käsin. Aloitin harjoitusliitoksen tekemisellä ja sen onnistuttua etenin varsinaiseen työhön.

Suunnittelu

 Halusin tehdä laatikon maaleilleni ja askartelutarvikkeilleni. Suunnittelin koon sen mukaan ja ajattelin laittaa sisälle pari väliseinää. Tämä idea putosi loppuvaiheessa pois, koska minulla on sopivan kokoisia koreja, joita voin käyttää sisätilojen jakamiseen. Materiaaliksi valitsin opettajan suositteleman lahokoivun.

Töihin

Homma alkaa puuklöntin katkomisesta, halkomisesta ja höyläilystä, kunnes minulla on neljä sopivan kokoista palasta laatikon sivuiksi ja klapi odottelemassa pääsyä kanneksi ja pohjaksi. Sitten saan ryhtyä nauttimaan liitosten työstämisestä.


Ensin piirretään lohenpyrstöt, sahataan ja koverretaan taltalla kauniiksi,
sitten piirretään valmiin sivun mukaan vastakappale
 
ja työstetään siitä yhteensopiva pyrstösivun kanssa.


 
Liitokset valmiina.
Kun sain liitokset valmiiksi, seuraava vaihe oli kannen ja pohjan tekeminen. Se alkoi liimalevyn ja sille sopivien urien tekemisellä.
Jyrsin laatikon sisäpuolelle alas ja ylös urat ja tein samanpaksuiset liimalevyt sekä kanneksi että pohjaksi. Levyjen tulee olla sen verran pienet, että niillä on aavistuksen tilaa liikuskella ja lihoa. Näin ne eivät myöskään väännä laatikon kulmia vinoiksi liimatessa. Tässä vaiheessa sahasin kannen paloista turhan ohuita, niin että niihin ei jäänyt paljon varaa höylätä lopputulosta kauniiksi. Hioin sen ja täpäräksi meni. Huonoimman sivun päätin asettaa kanneksi, koska tarkoitukseni on käyttää sitä palettina maalatessa, joten voin peittää karkeuden. Sitä ei tosin jäänytkään niin paljon kuin pelkäsin.

Seuraava operaatio oli liimata kaverin kanssa liitokset (ei kantta ja pohjaa!) ja asettaa laatikko puristukseen. Tämän jälkeen menin sirkkelille ja katkaisin boksini kahteen osaan, jotta saan pohjan ja kannen. Olin tehnyt yhdestä lohenpyrstöstä muita leveämmän, niin että sirkkelillä oli varaa syödä siitä millejä.

 


Paloiteltu ja hiottu.


Nyt olemme saranavaiheessa. Ensin täytyy kovertaa saranoille syvennykset laatikkoon ja sitten ruuvata saranat kiinni. Miten helpolta se kuulostaakaan!

Mutta hyvänen aika. Onneksi ruuveille on saranoissa kolme paikkaa joka sivulla. Ensin ruuvataan keskeltä kiinni, sitten huomataan että koko kansi on ihan vinossa, mitataan uudelleen, ruuvataan toiselta sivulta, kansi on edelleen vinossa...enkä minä osaa edes ruuvata suoraan!

Nyr se rupeaa olemaan ehkä kohdallaan.



Ei se ihan justiin ole.

Liimasin vielä sisäpuolelle puun ohjaamaan vastahankaisen kannen kohdalleen.
Nyt se naksahtaa kiinni mukavasti.

Öljyämisen jälkeen laatikko on kaunis.

Lopputulos

Työ kelpaa minulle. Vaikka lohkeilevaa puuta olikin vaikea työstää, lahokoivu on todella kaunista. Öljy tummensi sitä vielä aavistuksen. Aluksi ajattelin tehdä vielä jotain kantamista auttamaan ja sulkemaan kannen, mutta tämä on kaunis. En halua tunkea siihen härpäkkeitä tai sen sielu varisee pois.
Asia, joka eniten häiritsee, on työhön kulunut aika. En osaa olla ripeä, vaan mieluummin tekisin kaikessa rauhassa ja vaikka pidempää päivää. Toinen typeryys on tietenkin se että kansi ei osuisi ihan kohdalleen ilman sisäpuolen puunsuikaletta ohjaamassa.
Eivät tuollaiset asiat kyllä pahemmin haittaa. Laatikko palvelee tarkoitustaan ja olen siihen tyytyväinen.

Välipala

Kesken laatikon teon kulutimme pari päivää liukuhihnatyöskentelyyn tehdessämme monta sataa glöginalusta. Mikä ihana vaihtelu! Ylijäämästäkin voi vielä askarrella kaikkea hauskaa myöhemmin.

Palasia matkalla sirkkelistä pintakäsittelyyn.

Kuivuttuaan valmiita.